Tulevaisuuden joustava toimitusketju taipuu myös poikkeustilanteisiin
October 8, 2020
Koronavirus, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit, Japanin maanjäristykset ja Islannin tulivuorenpurkaus ovat vain joitain esimerkkejä viime vuosina toimitusketjuja haastaneista tapahtumista maailmalla. Näiden vaikutukset yltävät luonnollisesti myös Suomeen ja suomalaisten yritysten toimitusketjuihin: raaka-aineiden ja komponenttien hankintaan, puolivalmisteiden saatavuuteen ja lopputuotteiden toimituksiin maailmalle. Epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä on syntynyt myös lähempänä; esimerkiksi työtaistelutoimet tehtailla, satamissa ja kuljetusalalla yleisesti sekä polttoaineiden kustannusten nousu ja infrastruktuurin kunto. ”Useimmat toimitusketjun hallinnan johtajat ovat huomanneet, että toimitusketjujen tulisi olla joustavampia ja kyetä reagoimaan nopeasti haastavissa tilanteissa”, toteaa Gartnerin Geraint John artikkelissa 6 strategiaa joustavampaan toimitusketjuun.
Miksi luoda joustavampi toimitusketju?
Lähdettäessä luomaan joustavuutta toimitusketjuun, on hyvä pohtia tavoitteita oman yrityksen lähtökohdista. Turvataanko joustavuudella komponenttien tai osien saatavuutta mahdollisten lockdown-tilanteiden varalta, halutaanko välttää toimittajan monopolistinen asema vai pelätäänkö kasvavia kustannuksia? Mistä toisaalta joudutaan luopumaan, ellei joustavuutta saada syntymään? Entä minkälaisia kustannuksia joustavuudesta aiheutuu, ja kuinka paljon riskit kasvavat jos joustoja ei saada aikaiseksi? Kuinka joustavuus maksetaan ja kuka sen maksaa, pystytäänkö mahdollinen kustannusten kasvu perustelemaan ja siirtämään asiakashintoihin? Mikä on strategisten kumppaneiden kyvykkyys joustaa ja pystytäänkö joustavuutta kenties lisäämään alihankkijoiden kautta? Mitkä ovat tekniset valmiudet tuottaa joustavuutta tukevia ratkaisuja, onko eri vaihtoehdoista olemassa tarpeeksi dataa ja täytyykö ensin kenties investoida tietojärjestelmiin?
Tunnista parhaat keinot organisaatiosi toimitusketjujen kehittämiseen
Joustavuutta pyritään luomaan toimitusketjuihin sekä perinteisin tavoin että ottamalla käyttöön uusia teknologisia innovaatioita. Perinteisiä keinoja ovat varastokapasiteetin ja varastotasojen lisääminen, tuotanto- ja hankintaverkoston laajentaminen, nearshoring eli alihankinnan tuominen maantieteellisesti lähemmäs asiakkaita tai varsinaisen tuotteen kokoonpanoa sekä suhteiden vahvistaminen alihankkijoihin ja logistiikkapartnereihin.
Raaka-aineiden ja komponenttien varastotasojen nostaminen on ristiriidassa viime vuosien varastoja keskittävän, pienentävän ja ulkoistavan trendin kanssa. Varastotasojen kasvattaminen myös lisää kustannuksia. Monissa organisaatioissa varastokustannusten ja varastoon sitoutuneen pääoman kasvattamiseen suhtaudutaankin varauksella.
Tuotanto- ja hankintaverkostoa laajentamalla varmistetaan toiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa tavarantoimitus joltain alueelta tai maasta katkeaa. Tällöin joustavan toimitusketjun omaavat yritykset, jotka ovat standardoineet komponentteja ja raaka-aineita tuotteissaan, pystyvät hyödyntämään niin sanottuja kakkos- ja kolmostoimittajia. Tämä on haastavaa, jos normaalitilanteessa kaikki tai lähes kaikki hankinta on keskitetty yhdelle toimittajalle. Myös riittämätön panostus komponenttien ja raaka-aineiden standardointiin voi vaikeuttaa nopeita siirtymiä uusien alihankkijoiden käyttöön. Toisaalta laajemman toimittajaverkon ylläpitäminen normaalitilanteessa maksaa enemmän pienempien tilauserien ja korkeampien yksikkökustannusten vuoksi.
Tällaisia tilanteita varten on hyvä tehdä skenaariosuunnittelua, jossa mallinnetaan erilaisten reaalimaailman tilanteiden vaikutusta yrityksen toimitusketjuihin. Yksi skenaariosuunnittelun työkalu on digital twin, eli virtuaalinen malli joka piirtää digitaalisen kuvan toimitusketjusta mahdollisuuksineen ja rajoituksineen. Digital twinejä hyödynnetään tällä hetkellä eniten tuotekehityksessä ja tuotannossa. SAPilla on omat työkalunsa twinien tuottamiseksi ja lisäksi käytössä olevia malleja on tuottanut esimerkiksi suomalainen Process Genius.
Nearshoring on näkynyt trendinä tietyillä aloilla jo jonkin aikaa. Tuotantokustannusten nousu Kaakkois-Aasiassa ja eritoten Kiinassa, poliittisten riskien kasvaminen sekä logistiikan hankaloituminen ajavat yrityksiä tuomaan tuotantoa ja alihankintaa lähemmäs kokoonpanotehtaita ja asiakkaita. Uusia tehtaita ja alihankkijoita pyritään nyt perustamaan itäisen Euroopan maihin kuten Puolaan, Unkariin tai Romaniaan, jotka ovat EU:ssa, mutta joissa yleiskustannukset ovat huomattavasti läntistä Eurooppaa matalammat.
Suhteiden vahvistaminen toimittajiin ja logistiikkapartnereihin luo joustavuutta sekä palveluiden saatavuuden että palveluiden ennustettavuuden myötä. Integraatiot ja yhteiskäyttöiset järjestelmät sekä luottamukselliset suhteet mahdollistavat kapasiteettitiedon jakamisen, toimitusten joustavan järjestelyn sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamisen myös poikkeustilanteissa. Yllä kuvattu strategia vaatii molemminpuolista avoimuutta ja luottamusta, jonka muodostuminen vie aikaa.
Uusia teknisiä ratkaisuja
Teknologian kehitys, datansiirron nopeutuminen sekä datan keräämistä, varastointia ja jalostamista helpottavat ratkaisut mahdollistavat uudenlaisen informaation luomisen päätöksenteon tueksi. Tietoa voidaan myös jakaa uusin tavoin, mikä mahdollistaa tehokkuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisen niin toimitusketjun ylä- kuin alavirrassakin. Esimerkiksi teolliseen internetiin, edistyneeseen analytiikkaan ja automaatioon liittyvät ratkaisut tarjoavat monenlaisia tapoja datan parempaan hyödyntämiseen ja uudenlaisen tiedon tuottamiseen toimitusketjun tilasta ja tapahtumista.
Edistyneen analytiikan ratkaisuissa yrityksen ja toimitusketjun omaa dataa voidaan rikastaa julkisista lähteistä saatavalla datalla, ja näin luoda esimerkiksi oppivia ja ennustavia malleja toimitusketjun hallinnan tueksi. Automaatiota ja koneoppimista hyödyntämällä monet toiminnot, kuten tilausten vastaanotto ja tarkistaminen, voidaan automatisoida. Koneoppimisen avulla pystytään myös ennustamaan kysynnän muutoksia ja varautumaan niihin sekä tuotannossa että materiaalien tilauksissa. Myös toimitusketjujen hallinnan parissa työskentelevien ammattilaisten roolit muuttuvat robottien hoitaessa rutiineja 24/7 ja asiantuntijoiden ajan vapautuessa vaativampiin tehtäviin.
Yleisesti voidaankin todeta, että joustavuuden lisääminen pienentää riskien mahdollista vaikutusta toimitusketjuun poikkeustilanteissa ja mahdollistaa erilaisten toimintatapojen kokeilun ja käyttöönoton. Digitaaliset ratkaisut luovat mahdollisuuksia erilaisten skenaarioiden testaamiselle, minkä ansiosta tulevaisuuden toimitusketjussa toimitaan joustavasti, innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti – tilanteessa kuin tilanteessa.
