Suuret yritykset priorisoivat kehityshankkeitaan – etusijalla ydintoiminnot ja yritysjärjestelyt
May 6, 2020
COVID-19-epidemia pakottaa yrityksiä tarkastelemaan uudelleen käynnissä olevia ja käynnistyviä kehityshankkeitaan ja arvioimaan, mitkä niistä ovat kriisinaikaisen ja -jälkeisen toimintakyvyn ja liiketoiminnan kannalta kriittisiä, ja mitkä taas tässä tilanteessa on järkevää siirtää tuonnemmas.
Tilanteen aiheuttama epävarmuus konkretisoituu liikevaihdon ja tilauskannan pienentymisen lisäksi kysynnän ja kassavirran ennustettavuuden heikentymisenä. Poikkeustilan kesto ei ole tiedossa, ja myös uuden normaalin hahmottelu vie aikaa. On selvää, että epävarmassa tilanteessa vähemmän kriittisiä hankkeita karsitaan ensimmäiseksi.
Asiakaskuntamme ja kontaktiemme kautta meillä on varsin laaja-alainen käsitys tilanteen vaikutuksista suurten suomalaisten yritysten kehityshankkeisiin. Seuraavassa käyn läpi joitakin havaintojamme toukokuun 2020 alun tilanteeseen pohjautuen.
Ydintoimintoihin keskittyminen
Tilaus-toimitusprosessi ja siihen kiinteästi liittyvä taloushallinto ovat yritysten toiminnan ydintä, joka on turvattava kaikissa tilanteissa. Voidaan ajatella, että mitä lähempänä tätä ydintä hanke tai järjestelmä on, tai toisaalta mitä kiinteämmin sen fokus on ydintoimintojen jatkuvuuden ja tehokkuuden varmistamisessa, sitä suurempi sen prioriteetti on. Edelleen, havaintojemme perustella, yritykset jatkavat pitkän aikavälin tavoitteita tukevia, monivuotisia hankkeita. Näissä sekä hankkeen että etenkin sen lopputuleman elinkaari ulottuu pitkälle koronavirusepidemian yli. Esimerkkejä edellä mainituista ovat muun muassa:
• ERP-hankkeet: ERP-hankkeiden ytimessä on toimitusketju ja taloushallinto, joiden on pakko toimia. Monessa yrityksessä käytössä olevat ratkaisut ovat joko vanhentuneet toiminnallisesti tai niiden tekninen tuki on päättymässä. ERP-hankkeita jatketaankin lähes poikkeuksetta kuten ennenkin ja myös uusia hankkeita käynnistetään. Yksittäisissä tapauksissa käynnistämistä on lykätty joillakin kuukausilla tai tekemistä jäädytetty yrityksissä, joissa koronan vaikutukset liiketoimintaan ovat olleet erittäin suuria.
• Yritysjärjestelyt: Meneillään oleviin yritysjärjestelyihin – integraatioihin ja irrottamisiin – vaikutukset ovat olleet pieniä. Lakisääteiset vaatimukset, myöhästymisestä mahdollisesti aiheutuvat sanktiot ja lykkäämisellä menettävät synergiahyödyt pakottavat jatkamaan toteutusta.
• Tuotannolliset investoinnit: Näissä investointihankkeiden kestot ovat pitkiä ja investoinnin käyttöikä voi olla useita kymmeniä vuosia, jolloin kokonaiselinkaaressa koronakriisi on ohimenevä tilanne.
Edellä mainituissa hankkeissa väliaikaisen keskeyttämisen kustannus tai menetetyt liiketoimintahyödyt ovat myös tyypillisesti liian suuria, jotta keskeyttäminen kannattaisi jollei akuutti kassakriisi tähän pakota. Koronaviruskriisi on synnyttänyt myös uusia tarpeita esimerkiksi ICT-infrastruktuurin kapasiteetin nostamiselle, tietoturvan parantamiselle ja verkkokaupan kehittämiselle.
Esimerkkejä hankkeista, joita sen sijaan on lykätty ovat tyypillisesti:
• Ei-kriittiset projektit ja hankkeet: Tällaisia ovat ydinliiketoimintojen ulkopuoliset, alemman kriittisyystason hankkeet sekä erilaiset kokeilut. Esimerkiksi joillakin asiakkaillamme säästöjen kohteina ovat olleet matka- ja kuluhallinnan sekä arkistoinnin projektit.
• Käynnistymässä olevat hankkeet: Joissakin yrityksissä alkumetreillä olevia hankkeita on lykätty, monesti oletuksena se, että huhti-toukokuun sijasta hanke aloitetaan elo-syyskuussa.
• Uudet yritysjärjestelyt: Näissä muun muassa markkinatilanteesta aiheutuva epävarmuus ostokohteen oikeasta arvostustasosta, rahoituksen saatavuus ja eri maiden muuttuneet viranomaismääräykset ovat vähentäneet läpivietyjen kauppojen määrää. Myöhemmässä vaiheessa kauppojen määrä voi kasvaa, kun arvoaan menettäneistä yrityksistä tulee houkuttelevia ostokohteita vakavaraisille yhtiöille.
• Matkustamista ja fyysistä tapaamista vaativat hankkeet: Osassa yrityksistä on lykätty isoja työpajoja tai muuta matkustamista vaativia hankkeita. Esimerkkeinä näistä ovat maakäyttöönotot. Yritysten välillä on kuitenkin eroja. Osassa yrityksistä on jo ennen koronaa totuttu tekemään projekteja hajautetusti ilman fyysisiä tapaamisia ja osassa on koronan myötä kehitetty ja otettu käyttöön työtapoja, joilla työtä on onnistuneesti pystytty tekemään hajautetusti.
Tietyillä aloilla kassavirtojen tyrehtyminen on ollut muita voimakkaampaa, ja näillä priorisointia on tehty tiukemmin ja nopealla aikataululla. Jo käynnistetyn hankkeen alasajoon liittyy monia ongelmia, mutta tämän tullessa väistämättömäksi, tulisi se tehdä suunnitelmallisesti ja jatkotarpeet huomioon ottaen.
Maalis-huhtikuun vaihteeseen ajoittuneiden säästötoimenpiteiden ja projektilykkäysten jälkeen markkinassa on ainakin toistaiseksi havaittavissa stabiloitumista. Moni yritys on pienen aikalisän jälkeen todennut voivansa jatkaa kehityshankkeitaan katseiden kääntyessä kohti pandemiahuipun jälkeistä aikaa.
